Luontopaneeli katsoo kokonaisuutta suomalaisten yhteisen edun näkökulmasta

Suomen Luontopaneeli julkaisi 4. kesäkuuta suosituksensa Suomen tulevaisuudesta päättäville. Tiedepohjaisten suositusten tarkoituksena on vahvistaa pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa luontokadon pysäyttämiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi luonnon kantokyvyn rajoissa. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola esittää Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa (4.6.2026) huolia etenkin hakkuiden maltillistamisen taloudellisiin vaikutuksiin sekä metsänomistajien oikeuksiin liittyen.

Luontopaneeli lähtee siitä, että hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdollista turvata vain sovittamalla yhteiskunnan toiminta luonnon kantokyvyn rajoihin. Suositusten lähtökohtana on kokonaiskestävyys, kestävyysmurrosta tukevien uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen sekä oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Keinoiksi tarjotaan sekä lainsäädännöllisiä että markkinapohjaisia ratkaisuja. Esimerkiksi ekosysteemitilinpito tekee luonnon arvon näkyväksi kansantaloudessa, vihreä budjetointi ohjaa julkista taloudenpitoa, tukien uudelleenkohdentaminen ohjaa investointeja kestävämpään suuntaan ja luonnonarvomarkkinat sekä kompensaatiomekanismit rakentavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä tarjoaa myös metsänomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia.

Lukuisten tutkimusten viesti hakkuiden maltillistamisen tarpeesta on selvä: Suomen ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman hiilinielujen vahvistamista, eikä uhanalainen metsälajisto voi elpyä ilman metsienkäyttötapojen muutosta. Luontopaneelin ehdotus maakuntakohtaisesta kestävästä hakkuutasosta tukisi luonto- ja ilmastotavoitteiden toteutumista kaikkialla Suomessa. Samalla käytännön ohjauskeinojen valinta vaatii huolellista taloudellisten vaikutusten ja oikeudenmukaisuusnäkökulmien tarkastelua.

Hakkuumäärät ovat useissa maakunnissa ylittäneet jopa puuntuotannollisesti kestävät rajat, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta, hiilinieluja sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja taloudellisen toimeentulon edellytyksiä – ja uhkaa pidemmällä tähtäimellä myös metsäalan omia toimintaedellytyksiä. Rajojen ylittyminen osoittaa, ettei toimiala ole onnistunut pitämään metsien käyttöä kestävissä puitteissa. Biotalous voi tuoda tärkeitä ratkaisuja kestävyysmurrokseen – mutta sen pitää olla kestävää. Metsäsektorin kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi arvonlisän luominen on keskeistä: vähemmästä määrästä puuta pitäisi saada aikaan enemmän ja parempaa.

Aiheuttaja maksaa -periaatteen avulla voidaan hillitä luontohaittojen aiheuttamista ja kohdistaa kustannuksia toimijoille, jotka ovat vastuussa luonnon tilan heikentämisestä ja hyötyvät siitä. Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joiden avulla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille. Aiheuttaja maksaa -periaatteelle on myös laajaa kannatusta: esimerkiksi vuoden 2025 luontobarometrin vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset.

Lopulta kysymys ei ole yksittäisten toimijaryhmien eduista, vaan siitä, millaisin reunaehdoin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi voidaan turvata kokonaisuutena. Luontopaneelin näkökulmasta talous, ilmasto ja luonto eivät asetu vastakkain, vaan muodostavat keskinäisriippuvaisen kokonaisuuden, jonka tasapaino määrittää pitkän aikavälin kehityksen suunnan.

Janne Kotiaho
Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja
Jyväskylän yliopiston ekologian professori

_{Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Maaseudun Tulevaisuudessa 15.6.2026 (printti).}