Luontopaneelin lausunto koskien sähköautojen latausverkoston kansallista kehittämistä koskevaa arviomuistiota (VN/3876/2022)

Lausuntopyyntö on saapunut Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/3876/2022. Lausunto on jätetty lausuntopalveluun 24.3.2022.

Mikä arviomuistiossa kansallisen sähköautojen latausverkoston kehittämiseksi esitetyistä toteuttamisvaihtoehdoista (A-C) on lausunnonantajan näkökulmasta paras vaihtoehto?
Ei mikään näistä vaihtoehdoista.

Miksi tämä toteuttamisvaihtoehto on lausunnonantajan näkökulmasta paras vaihtoehdoista?
Suomen Luontopaneelilla ei ole kantaa valittavasta toteuttamisvaihtoehdosta, kunhan mahdolliset luonnon monimuotoisuusvaikutukset huomioidaan asian jatkovalmistelussa riittävissä määrin.

Mihin jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota?
Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja siksi ilmastonmuutoksen hidastaminen on myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttäminen onkin YK:n biodiversiteettisopimuksen, EU:n ja Suomen biodiversiteettistrategioiden sekä Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite (EU 2020, CBD 2016, Valtioneuvosto 2012, 2019). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitoutumista luonnon kokonaisheikentymättömyyteen, joka tarkoittaa, että ekosysteemien tilaa ei heikennetä nykyisestä.

Yhteiskunnan kestävä kehitys mukaan lukien monet ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämättömät toimet voivat kuitenkin aiheuttaa luontohaittoja. Väistämättömien luontohaittojen hyvittäminen luonnolle on välttämätöntä, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja voimme päästä kohti kokonaisheikentymätöntä ja jopa paranevaa luonnon tilaa.

Valittiin ehdotetuista toimenpidevaihtoehdoista mikä tahansa, voivat tehdyt infrastruktuurihankkeet viedä maa-alaa luonnolta. Esitettyjen perus- ja politiikkaennusteiden mukaan Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä 2870–4250 julkista pikalatauspistettä, ja 287 000–425 000 latauspistettä yön yli lataukseen. Suurin osa latauspisteistä tullaan mitä todennäköisimmin rakentamaan jo olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen, mutta erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolisia latauspisteitä ja raskaalle kalustolle suunniteltuja latauspisteitä saatetaan rakentaa myös neitseelliselle maa-alueelle.

Latauspisteiden rakentaminen on valtion tukemaa toimintaa ja valtion tulisi vaatia omassa sekä tukemassaan toiminnassa luonnon kokonaisheikentymättömyyttä. Hyvä infrastruktuurihanke ei saisi lisätä metsäkatoa eikä neitseellisen maa-alueen käyttöönottoa polttoainejakelua varten. Mikäli maankäyttö kuitenkin johtaa metsäkatoon tai maan käyttötarkoituksen muutokseen, tulisi alueen käyttö kompensoida luonnolle esimerkiksi noudattaen luonnonsuojelulain ehdotuksessa mainittuja kompensaatioperiaatteita. Tämä tulisi huomioida asian jatkovalmisteluissa.

Viitattu kirjallisuus

Convention on Biological Diversity (CBD). 2016. Aichi-tavoitteet: https://www.cbd.int/sp/targets/.

Euroopan komissio. 2020. EU:n biodiversiteettistrategia vuoteen 2030. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal/actions-being-taken-eu/eu-biodiversity-strategy-2030_fi.

Valtioneuvosto 2012. Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi. Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012–2020. https://ym.fi/fi-%20FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Strategia_ja_toimintaohjelma.

Valtioneuvosto. 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisestikestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma.