Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset 

Suomen soista on ojitettu viimeisen 60 vuoden aikana yli puolet metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Ojituksen vaikutukset näkyvät erityisesti suolajiston uhanalaisuutena ja vesistöhaittoina, mutta myös soilta hävinneenä hiilivarastona ja heikentyneinä ekosysteemipalveluina. 

Ojia tukkimalla, patoamalla ja vesiä ohjailemalla pyritään erityisesti suolla elävien lajien ja suoluontotyyppien palauttamiseen. Soiden ennallistamisella on vaikutuksia myös alueiden virkistysarvoon sekä ilmastoon ja vesistöihin. Kaikki ennallistamisen vaikutukset eivät kuitenkaan ole ympäristönäkökulmasta myönteisiä. Hyödyt ja haitat voivat toteutua eri aikoina ja olla toistensa kanssa ristiriitaisia. 

Mitä hankkeessa tehdään? 

Luontopaneeli asetti asiantuntijatyöryhmän selvittämään soiden ennallistamisen vaikutuksia. Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset -raportin tavoitteena on tuoda esiin keskeiset tutkimushavainnot aiheesta. Soiden ennallistamista lähestytään siinä kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon alueelliset erot, suojelullinen edustavuus ja kustannustehokkuus. 

Luontopaneeli kokoaa yhteen raportissa esiintuotuja ennallistamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, vesistöihin ja koko yhteiskuntaan, ja antaa niiden pohjalta omat suosituksensa poliittisen päätöksenteon tueksi. Raportin pohjalta Luontopaneeli herättelee julkista keskustelua soiden ennallistamiseen liittyen. 

Luontopaneelin raportti ja yhteenveto julkaistiin heinäkuussa 2021.